Ajankohtaista

Väätäinen: Rinteen Hallitus panostaa liikenneturvallisuuteen Savo-Karjalassa

18.9.2019 | Ajankohtaista

Liikenne- ja viestintäministeriö kertoi tänään perusväylänpidon pienten parantamishankkeiden kohteista vuosille 2020-2022. Savo-Karjalassa perusväylien parantamiseen on tulossa lisää rahaa 3,3 miljoona euroa. Liikenneturvallisuutta sekä raskaan ja kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan Valtatie 6:n ja kantatie 71:n sekä Muuruveden maanteillä 5661 ja 5662.

Kansanedustaja Tuula Väätäinen on tyytyväinen hallituksen panostuksiin liikenneturvallisuuden parantamiseen Savo-Karjalassa.

Erityisen tärkeänä hankkeena pidän Muuruveden taajamateiden liikenneolosuhteiden parantamista. Hankkeeseen on nyt myönnetty rahoitusta yhteensä 1,7 miljoonaa euroa, josta Kuopion kaupungin osuus on 0,85 miljoonaa. Kyseessä on tärkeä liikenneturvallisuuden ja liikenteen olosuhteiden parantaminen Savo-Karjalan alueella, toteaa Väätäinen.

 

Väätäinen: Rinteen hallitus ymmärtää koulutuksen merkityksen Suomelle

18.9.2019 | Ajankohtaista

Kansanedustaja Tuula Väätäinen on erityisen tyytyväinen hallituksen budjettiriihessä esittämiin panostuksiin koulutuksen ja osaamisen alueilla. Kaikille koulutusasteille ulottuvat investoinnit antavat lupauksen paremmasta huomisesta Savo-Karjalassa sekä koko Suomessa.

Eilen julkistettu Antti Rinteen hallituksen budjettiesitys on osoitus siitä, että nykyinen hallitus ymmärtää koulutuksen merkityksen osana Suomen hyvinvoinnin, työllisyyden ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamista, sanoo Väätäinen.

Maksuttoman toisen asteen toteutuminen parantaa koulutuksen tasa-arvoisuutta Suomessa. Jatkossa jokainen nuori voi käydä toisen asteen koulutuksen ilman, että perheen talous siitä vaikeutuu. Samalla oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen asti nostaa koulutuksen tasoa vastaamaan paremmin kasvaviin osaamisvaatimuksiin. Pelkällä peruskoululla ei Suomessa enää pärjää, alleviivaa Väätäinen.

Koulutuksen kannalta keskeisistä lupauksista on pidetty kiinni. Yliopistojen perusrahoitusta korotetaan 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonalla eurolla, toteaa Väätäinen.

Korkeakoulujen perusrahoituksen korotus on erityisen tervetullut uutinen Savo-Karjalan alueen korkeakouluille. Korkeakouluilla on tärkeä asema Suomalaisen osaamisen vahvistamisessa. Nyt on aika antaa korkeakouluille työrauha, päättä Väätäinen.

 
Tuulan kuva.jpg

Kansanedustaja Tuula Väätäinen: Jokaisen oikeus turvalliseen vanhuuteen, työhön, koulutukseen ja varhaiskasvatukseen odottaa vielä toteutumistaan

11.9.2019 | SDP EDUSKUNTA

Kansanedustaja Tuula Väätäinen muistuttaa, että työ oikeudenmukaisuuden ja demokratian toteutumisen eteen jatkuu yhä tänä päivänä.

- Sata vuotta sitten Suomessaluotiin pohja hallitusmuodosta päätettäessä, että lopullinen valta säilyy kansalla ja sen valitsemalla eduskunnalla. Tuolloin elintarvikepula ja köyhyys rajoitti rajusti osan kansakunnan mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan kehittämiseen. Jokaisen yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja mahdollisuus asettua ehdolle vaaleissa varmisti sen, että Suomi lähti kehittymään oikeudenmukaiseen ja demokraattiseen suuntaan.

- Oikeudenmukaisuuden ja demokratian toteutuminen ei ole tänäkään päivänä itsestäänselvyys, eikä se ole totta jokaisen kansalaisen elämässä. Jokaisen oikeus turvalliseen vanhuuteen, työhön, koulutukseen ja varhaiskasvatukseen odottaa vielä toteutumistaan. Suomen hallituksen hallitusohjelman kirjaukset antavat lupauksen näidenkin puutteiden korjaantumiseen, toteaa Väätäinen.

- Ennen kuin 100 päivää on tullut Rinteen hallituksella täyteen, on se laittanut jo liikkeelle parannuksia, jolla oikeudenmukaisuutta saadaan lisättyä. Esimerkiksi vanhustenhoidon hoitajamitoitus kirjataan vihdoin lakiin ja työttömiä kurittanut aktiivimallin leikkuri jää historiaan. Kaikille lapsille kuuluva subjektiivinen päivähoito-oikeus ja oikeus osallistua täyspäiväisesti varhaiskasvatukseen palautetaan. Tämän hallituksen katse on vahvasti niin demokratian vahvistamisessa kuin oikeudenmukaisuuden toteutumisessa, päättää Väätäinen.

Tuula Väätäinen

 
IMG_0074.jpg
 
 
Simo.jpeg

Simo Kokko

Yleislääketieteen dosentti

MITÄ ESPERI MEILLE OPETTI?

Meitä, jotka haluamme pitää julkisen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen puolia sote-uudistuksen nykysuunnitelmia arvostellessamme, moititaan, että meillä on muka outo ja perusteeton allergia yksityisiä palveluja kohtaan. Muistutetaan, että samalla tavalla kuin rakennamme talomme yksityisten rakennusliikkeiden toimesta tai käymme syömässä maistuvat ruoat yksityisen yrityksen ravintolassa, hyvään palveluun pystyvät meitä lähellä olevat ja tutut sosiaali- ja terveysalan pienet yritykset. Parin ahkeran ja samalla ystävällisen naisen hoivayritys ei tosiaankaan tunnu vaaralliselta eikä käsistä karkaavalta. Jos yksityinen lääkäri, hammaslääkäri, fysioterapeutti tai muu ammattilainen tuntuu oikealta ja pätevältä, eikä näytä tekevän työtään setelin kuvat tärkeimpänä tavoitteenaan, emme varmaankaan näe asiassa mitään erityistä ongelmaa.

Vuodesta 1993 lähtien kunnat ovat saaneet käyttää niille säädettyjen palvelujen tuottamiseen julkisten terveyskeskusten ja sairaaloiden ja muiden kunnallisten palvelujen vaihtoehtona yksityisiä palveluja. Kuntien pitää näitä käyttäessään noudattaa hankintalakia, jossa on selkeät askelmerkit kilpailuttamisesta, tai vaihtoehtoisesti palveluseteliä, jonka käyttöä kunnat voivat varsin pitkälle ohjailla.

Mutta, sote-uudistuksen suunnitelmissa ollaan avaamassa valinnanvapauden nimissä portteja sellaiselle yksityisten palvelujen käytölle ja käytön laajentumiselle, että meitä uudistusta arvioivia on jo hirvittänyt. Nyt tuli (sanotaan nyt kuitenkin onneksi) tämä Esperi-tapaus ja sen perässä taitaa tulla muitakin esimerkkejä siitä, miten suomalaiset yritykset muodostavat suuria ketjuja ja viime kädessä omistajat ovat kansainvälisiä suuromistajia. Näistä hämäräperäisimmät kätkevät verotuloilla kerätyistä varoista saatavat tuotot veroparatiiseihin Cayman-saarille. Meille tuttujen suomenkielisten nimien takana on näitä omistajia. Kun nämä omistajat haluavat tuottoa rahoille, ne saattavat antaa ensin lainarahaa markkinoiden valtaamiseksi, mutta tuottoa pitää kohta tulla. Jos tuottoa ei tule, mikään ei estä näitä vetäytymästä pois kannattamattomilta aloilta ja paikkakunnilta. Tämä on hyvä pitää mielessä myös niissä neuvotteluissa, joita savolaiset kunnat käyvät omistamiensa terveyskeskusten ja hoitolaitosten myymisestä. Kunnille annetaan lupauksia palvelujen pysyttämisestä paikkakunnalla, mutta mikä ja kuka voi taata.

Tämän vuoksi sosiaali- ja terveyspalvelujen perustana pitää olla kunnan tai vaikkapa sitten maakunnan oma palvelutuotanto, jota täydennetään hallitulla tavalla hankittavalla ja valvottavalla yksityisellä tuotannolla.

 
 
blocks_image_0-lasse_lehtinen20082-1.jpg

PITÄÄKÖ VANHUUDEN OLLA MAUTON?

Lasse Lehtinen

Vanhoja ja viisaita kannattaa kuunnella, etenkin vanhoja lääkäreitä. “Hae viisaiden seuraa, niin viisastut, pahoin käy jos lyöttäydyt typerien joukkoon," sanotaan Raamatussakin.

Arkkiatri Risto Pelkonen syytti muutama vuosi sitten suomalaisia työnantajia terveysrasismista. Hänen mukaansa liian moni heistä näyttää olevan siinä uskossa, että himokuntoilijat ovat automaattisesti parasta työvoimaa. “Palkan eteen täytyy nykyään myös kuntoilla ja juosta Cooperintestit. Semmoiseksi on elämä mennyt,” arkkiatri ihmetteli.

Pelkonen ei uskonut kuvitelmaan, että erilaisilla voimailutempuilla ja superterveellä elämäntavalla saavutettaisiin myös paras mahdollinen työura. Hänen mukaansa työvireys saattaa kohota jostakin kulttuuriharrastuksesta paljon paremmin kuin maratonjuoksusta.

Olen vuosien mittaan kuunnellut sotainvalidien kuntoutuksen ja vanhustyön parissa pitkän uran tehnyttä emeritusprofessori Veli Matti Huittista. Hän on yli neljännesvuosisadan ajan puhunut terveyshumpuukia vastaan, etenkin jos ja kun se kohdistetaan vanhusväestöön.

Huittisen mukaan ei ole mitään järkeä siinä, että suomalaiset vanhukset viimeisinä elinvuosinaan välttelevät suolaa ja rasvaa, syövät ”muovivoita” ja muita karmean makuisia kevytlevitteitä, pudottelevat kahviinsa sokerin sijasta makeuttamisaineita ja kieltäytyvät yömyssyistä.

”Seitsemänkymmentävuotiaalla vahinko on jo tapahtunut!” Huittinen sanoo. ”Elintapojen muutoksilla ei voi enää vaikuttaa ennalta ehkäisevästi saati parantavasti, voi vain huonontaa loppuelämänsä laatua.”

Mielialahaitta, joka syntyy siitä, että vanha ihminen lakkaa syömästä hänelle maistuvaisia rasvaisia juustoja, on pahempi kuin oletettu terveyshyöty. Jos lakataan dioksiinin pelossa syömästä silakkaa, terveyshaitta on suurempi kuin minimaalinen määrä myrkkyä elimistöön.

”Suun nautinnot ovat tärkeitä nimenomaan siinä iässä kun muut nautinnot alkavat olla vähissä. Vanhan ihmisen ruoan tulee edes maistua hyvälle kun makuaisti muutenkin iän mukana heikkenee. Oikea suolainen voi maistuu sille, mille leivän päällisen pitääkin. Muutama naukku viikon mittaan ei haittaa, jos on siihen ikään selvinnyt tulematta juopoksi.

Hänen mielestään pyrkimys maailman terveysjärjestö WHO:n terveyden määritelmään eli täydelliseen psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen terveyteen on yhtä realistinen kuin Satumaa Unto Monosen tangossa. Absoluuttisessa onnen tavoittelussa ihminen menettää suhteellisuuden tajunsa.

Ihmisyksilön terveyden vaikuttavat määrittävät hänen perimänsä eli geenit, elinympäristö ja oma käyttäytyminen. Me kaikki vauvasta vanhukseen kuulumme johonkin riskiryhmään

Hyvään elämään kuuluu kohtuullisuus kaikessa, niin työnteossa kuin nautinnoissakin, Huittinen muistuttaa. Suomen viisas kansa on sen aina tiennyt ja myös oikeusfilosofit: mikä ei ole kohtuullista ei voi olla lakikaan. Nyt näitä kalliiden tutkimusten todentamia itsestäänselvyyksiä jaetaan vanhuusväestöllä muka tutkittuna tietona.

Ikääntynyttä väestöä pelottelevat nuoret lääkärit, ravintoterapeutit ja muut terveysintoilijat aiheuttavat sen, että vanha viisas vaari menee pesuveden mukana.