1. TURVALLISUUS ON JOKAISEN PERUSOIKEUS.

Arjen turvallisuutta on jokaisesta huolehtiminen sairauden tai muiden vastoinkäymisten varalta. Yhteiskunnan tarjoamia turvaverkkoja on parsittava, että ne voivat rakentaa yleistä luottamusta ja lisäävät mahdollisuuksia yritteliäisyyteen, perheen perustamiseen, asunnon hankkimiseen ja hyvään elämän silloinkin, kun tarvetta ei ole ja asiat menevät hyvin. Ei ole oikein, että sairastuminen, työttömyys tai perhetilanteiden muutokset ajavat ketään kohtuuttomiin taloudellisiin vaikeuksiin. Nyt valittavia kansanedustajia odottaa merkittävä työ sosiaaliturvauudistuksen toteuttamiseksi ja järjestelmää on kehitettävä selkeämmäksi. Rangaistukset eivät kuulu huolenpitoon.

Näyttää siltä, että Sote vaatii vielä paljon työtä nykyisen hallituksen jäljiltä. Lainsäädännöllä on huolehdittava tasavertaisista oikeuksista hyvään hoitoon. Suomessa on ollut monelta osin toimiva ja koko väestön kattava julkinen terveydenhuolto, eikä sitä tule romuttaa. Uudistustyötä toki tarvitaan, että hoito ja sosiaalityö voisi olla entistä parempaa ja vaikuttavampaa. Sosiaalidemokraateilla on hyvä ja järkevä vaihtoehto Sote-uudistuksen toteuttamiseen.

Pitkän aikavälin keskeinen turvallisuustekijä on ilmastonmuutoksen estäminen. Se ei ole vapaaehtoinen harjoitus tai mukavuusasia, vaan totinen tilanne, ettei lastemme ja lastenlastemme elinympäristö romahda ja turvallisuus sen mukana. Nyt on toimittava ja toimien on oltava riittäviä. Suomi on korkean osaamisen maa ja meillä on tehtävää luoda ratkaisuja, lainsäädäntöä ja kehittää verotusta, että voimme osaltamme näyttää tietä kestävään muutokseen. Keinojen on oltava reiluja, että ylenpalttista kulutusta verotetaan tuntuvasti ja niitä, joiden kulutus on muutenkin vähäistä, ei elämän ehtoja tule heikentää.

Eurooppaan vaikuttaa suurvaltojen valtapyrkimykset ja Suomen on osaltaan huolehdittava myös sotilaallisesta turvallisuudestaan ja rakennettava eurooppalaista turvallisuuspolitiikkaa


2. ON VARMISTETTAVA, ETTÄ NUORILLA ON AIKAA JA MAHDOLLISUUKSIA OPISKELLA.

Oppivelvollisuusikää on nostettava 18 ikävuoteen ja koulutuksessa on huomioitava monenlaiset oppijat.

Yksi haasteemme liittyy nuorten siirtymään kohti aikuisuutta ja työelämää. Liian moni nuori jää tilanteeseen, joka ei johda elämässä myönteisesti eteenpäin. Suomalainen työelämä edellyttää osaamista ja taitoja, joita tulee koulutuksella opetella. Ilman ammatillisia taitoja on Suomessa vaikea tulla toimeen. Koulutuksen tärkeyttä ei tule jättää lasten asiaksi arvioida, vaan oppivelvollisuus osoittaa selkeän velvoitteen.

Pelkkä velvollisuus käydä koulua, ei kuitenkaan tuo osaamista. Me ihmiset olemme kukin erilaisia oppijoita ja se tulee koulutuksessa huomioida nykyistä paremmin. Koulutuksen tulee antaa riittävää tukea, että nuoret pääsevät elämässä eteenpäin hyvään aikuisuuteen.


3. ALUEELLISESTA TASAPUOLISUUDESTA ON PIDETTÄVÄ KIINNI.

Eduskunnassa on toimittava rohkeasti Savo-Karjalan eduksi

Valtionhallinnossa tehdään paljon päätöksiä, joiden vaikutukset koskettavat eri alueita eri tavalla. Liian monet päätökset suosivat erityisesti pääkaupunkiseutua ja mahdollisuudet alueiden kehittämiseen jäävät käyttämättä. Kansanedustajan työssä on oltava rohkea, että Savo-Karjala saa tasavertaisesti osansa yhteisistä panostuksista, eikä Suomea kehitetä yksin Etelä-Suomen eduksi.